Monday, January 30, 2012

I Can´t Take It Anymore!

Tässä maailmassa on ainakin yksi asia, jota ilman en voi elää. Se on light cokis. Ai että. Olen addikti pahimmasta päästä. Olen saastuttanut kroppani ja sieluni tällä ihanalla sulojuomalla jo pitkään. Se on vaan yksinkertaisesti hyvää. Liian hyvää. Aivan liian hyvää... 
Olen useamman kerran yrittänyt mennä cokis lakkoon, mutta ei se ole ikinä onnistunut. Lopputuloksena on ollut äärimmäisen kireä, kärttyisä ja inhottava versio minusta. Lakot ovat pisimmillään kestäneet kolmisen päivää. Voi sitä kärsimyksen määrää, jota niistä lakoista on seurannut. Voisi siis kuvitella, että olen jättänyt cokis-lakkoilun, ja hyväksynyt kohtaloni, johon kuuluu syöpyneet hampaat ja ylimääräinen selluliitti. 



Nyt on kuitenkin päässyt käymään niin, että tänään on 7. päiväni ilman tuota mustaa elämäniloani. Ne ketkä minut tuntevat paremmin, tietävät, kuinka älytön saavutus tämä on. Kuulostan pahemman luokan nistiltä. Iskä totesikin viikonloppuna, että kuulostat aivan vanhalta denalta, kun ulvoin cokiksen perään koko illan. 


Syy miksi olen onnistunut vieroittumaan cokiksesta on yksinkertainen, lahjonta. Toki olen ennenkin keksinyt mitä mahtavampia palkintoja, jos selviän tietyn ajan ilman kolaa. Ei, minulle ei riitä tieto siitä, että hampaani saavat uuden elämän, ja että en täytä itseäni ties millä lisäaineilla. Materialisti kun on materialisti. Tarvitsen jotain todella päräyttävää, että uhraan suhteeni cokikseen. Nyt se löytyi, thihii! 


En paljasta vielä, mikä palkintoni tulee olemaan. Suunnitelma on se, että elän kuusi viikkoa täyskiellossa, jonka jälkeen saan alkaa juopottolemaan viikonloppuisin. Ei tämä helppoa ole ollut, mutta aion kerrankin onnistua! Vieroitusoireet ovat olleet hirveät, mutta vielä pelottavampaa on tajuta, kuinka koukkuun olen jäänyt juomaan. Kaikista pelottavinta on kuitenkin se, että tulenko lakon jälkeen enää tykkäämään rakkaasta cokiksesta. Se tässä masentaa eniten, vaikka minunhan pitäisi olla vain iloinen, että pääsen tästä lisäaine-syöpääaiheuttavasta-selluliittia lisäävästä-hampaat syövyttävästä-makeanhimoa lisäävästä pahoilasen juomasta. Kuinka kiero ihmisen ajatusmaailma voikaan olla... Mutta takaisin palkintooni, joka häämöttää viiden viikon päässä (tai no se on jo minun omistuksessani). En halua paljastaa liikaa, mutta joku on ehkä saattanut arvata, että palkintoni on asia, jota en tällä hetkellä pysty käyttämään, mutta sitten kun pystyn, on riemu korkeimmillaan.

Kuvat We<3It

Hauskaa illanjatkoa kaikille!


No comments:

Post a Comment